Kun nettisivuprojekteja veistellään kehittäjät iskevät viimeistään lusikkansa soppaan siinä kohtaa, kun verkkosivuja aletaan toteuttamaan. Erilaisiin nimikkeisiin tulee usein törmättyä kun puhutaan tästä ammattiryhmästä: developer, devaaja, koodari, koodivelho, ohjelmoija, kehittäjä… Veistämöllä suosimme käytössä kuitenkin viimeisintä mainittua, eli kehittäjää. Nimestä ehkä voi (tai sitten ei) arvailla mitä tämä työ pitää sisällään, mutta raotetaan alkuun vähän kehittäjien työtehtäviä ja sanastoa.
Kehittämistä on monenlaista ja Veistämöllä WordPress kehittäjät työskentelevät sekä front-endin ja back-endin parissa, sekä henkilöstä riippuen myös muissa työtehtävissä. Jos nämä kaksi edellä mainittua termiä eivät ole tuttuja, voisi ne tiivistää tähän malliin:
Hyvin toteutetut verkkosivustot koostuvat näistä kahdesta eri puolesta:
Front-End
on verkkoselaimessa näkyvä koodi, johon liittyy se millaiselta sivusto näyttää käyttäjälle
(verkkosivuston rakenne ja ulkoasu, sekä selaimessa tapahtuvat toiminnallisuudet)
Back-End
on konepellin alla tapahtuvaa toimintaa, sivuston palvelimessa ajettava koodi joka ei näy sivuston käyttäjälle laisinkaan. Lyhykäisyydessään täällä tapahtuu se miten sivusto toimii.
(esim. järjestelmäintegraatiot, tietoturvallisuudet, tietokantojen käsittely, sisältöjen hallinta, sivuston ylläpito)
Miten työpäivä rullautuu Veistämöllä
Kysyimme kehittäjiltämme millainen on heidän työpäivänsä ja millaisten työtehtävien kanssa he paiskivat hommia verstaallamme, sekä millaisesta projektista he uneksivat ja millainen projekti nostaa hikikarpalot otsalle.
Näin kehittäjämme vastasivat:
Minkä parissa työskentelet?
Mikko – Front-End, Back-End
Janne – Front-End, Back-End, käyttöliittymäsuunnittelu
Jyri – Front-End, Back-End, analytiikka ja SEO
Teemu – Kirmaili kesälaitumilla, emmekä saavuttaneet kommenteja blogitekstiä kirjoittaessa
Mitä ovat päivittäiset työtehtäväsi?
Mikko – Kehitys- ja ylläpitotehtäviä
Janne – Sivuston rautalankamallien suunnittelua, WordPress-teemojen kehitys front- ja back-end puolella, sekä sivustojen ylläpito
Jyri – Kehitän palveluita useissa eri rooleissa: suunnittelua käyttäjälähtöisesti ja visupuolella, teknistä toteutusta kooditasolla ja tietysti “mitä tästä opimme” -vaiheen toimenpiteet, kuten analytiikka ja optimointi
Miten kehität itseäsi ja omaa osaamistasi?
Janne – Seuraamalla mitä alalla tapahtuu
Jyri – Jotta oma osaaminen pysyisi täällä nykypallolla relevanttina, niin koitan oppia jokaista työtehtävää varten aina jotain uutta – ennen tehtävää, mutta etenkin sen aikana ja jälkeen. Google on periaatteessa tällöin osterini opinhaussa, mutta etenkin jos aihe on kokonaan uusi, saatan kokea tarpeelliseksi opiskella aihetta jäsennellymmin. Tällöin hyödyllisiksi havaittuja ovat olleet ainakin EdX MOOCeineen ja LinkedIn-learning (ex Lynda.com)
Millainen on unelmaprojektisi ja pahin painajaisesi?
Janne – Unelmaprokkis olisi sellainen, jossa asiakkaalla mainostoimiston suunnittelema brändi-ilme, valmis sisältöstrategia ja aktiivinen sisällönsyöttäjähenkilö. Tuskaa aiheuttava taas olisi sellainen, jossa asiakkaalla ei ole mitään suunnitelmaa tai tavoitteita uudelle verkkosivustolle. Logotiedostoa ei löydy, domainin haltijan yhteystiedot ovat hukassa, kenelläkään ei ole aikaa kirjoittaa sisältötekstejä
Jyri – Unelma olisi etenkin kaikki vihreiden niittyjen kama, jossa päästään ratkomaan asiakkaan jotakin todellista ja perimmäistä ongelmaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti aina suunnittelusta tekniseen toteutukseen ja sen jälkeiseen jatkuvaan optimointiin. Homma kun homma voi olla kiinnostava, jos siihen osallistuvat ovat kiinnostuneita lopputuloksen toimivuudesta, eikä pelkästään omasta osuudestaan. Pahin olisi taas vanhentuneet, dokumentoimattomat spagetit, jotka ovat yllättäen myös WP-maailmassa kova vastus. Etenkin, jos niistä pitäisi saada toimivat vain minimipanostuksilla.
Työsi mahtavat puolet ja ne muut puolet
Janne – On hienoa päästä toteuttamaan ja veistämään asiakkaalle jotain “konkreettista”, josta on hyötyä hänen yritystoiminnalleen. Huonona puolena aikataulut saattavat olla kiireisiä ja stressaavia.
Jyri – Mahdollisuuksien moninaisuus, jatkuvan oppimisen tarve ja pitkälti paikasta riippumaton tekeminen. Nuo tasan samat asiat voivat sitten toisinaan näyttää myös ei niin ihanat puolensa.
Miten palaudut ja rentoudut työpäivästä?
Janne – Kuntosalilla tai pyörälenkillä käymisellä, TV-sarjojen katselulla, musiikin kuuntelulla, videopelien pelailulla, tai oman lapsen kanssa puuhailulla.
Jyri – Vapaa-ajan palauttaviin harjoitteisiin saattaa kuulua vaikka vapaa-ajan koodausta, mutta usein jotain aivan muuta: valo- ja videokuvahommia, taidehakuista tuhertamista digitaalisesti tai öljyväreillä, musiikkia etenkin livemuodossaan, niin kuunneltuna kuin itse harrasteorkestereissa harjoitettuna kitaran tahi basson kautta.
Loppuun vapaa sana:
Jyri – Ammoniumkloridia sopii mielestäni lisätä aivan kaikkeen.